1. Kompetenssi
Kompetenssi tarkoittaa kykyä ymmärtää, miten stressiä aiheuttavat tilanteet hoidetaan tehokkaasti. Lapset, jotka tunnistavat, mitä heiltä odotetaan tietyissä tilanteissa ja miten reagoidaan asianmukaisesti, tuntevat olonsa kykenevämmiksi, kun he toimivat vastaavissa tilanteissa tulevaisuudessa.
Monet aktiviteetit tarjoavat lapsille tilaisuuden harjoitella ja kehittää kompetenssiaan. Esimerkkejä:
- Itsenäisyyteen kannustaminen antamalla lapsen johtaa itse leikkejä
- Uteliaisuuden – ja virheiden – tukeminen!
- Itsensä kannustamiseen opettaminen
Lelusetit voivat kannustaa lapsia kokeilemaan uusia asioita. Esimerkiksi
MINDSTORMS® Robotti-innovaattori -setti sisältää 949 osaa ja viisi ainutlaatuista rakennettavaa
robottia ja tarjoaa useita erilaisia tapoja leikkiä ja oppia.
2. Itseluottamus
Itsevarma lapsi uskoo itseensä ja kykyynsä selvitä tosielämän tilanteista. Mitä useammin lapsi voi osoittaa kyvykkyytensä, sitä itsevarmemmaksi hän olonsa kokee.
Kannustaminen kirjoittamaan tai piirtämään voi tarjota hauskaa puuhaa itseluottamuksen kehittämiseksi, sillä tätä tehdessään lapset voivat kommunikoida ja ilmaista, mikä puolestaan saa heidät tuntemaan olonsa rohkeaksi.
3. Yhteys
Lapset, jotka tuntevat vahvaa yhteyttä, tuntevat olonsa todennäköisesti sinnikkäämmäksi. Olipa kyse läheisistä suhteista perheen, ystävien tai yhteisön ryhmien kanssa, lapsi, jolla on yhteyksiä, tuntee todennäköisesti kuuluvansa jonnekin.
Jotta lapsi voi tuntea kuuluvansa jonnekin, kommunikointi on ensiarvoisen tärkeää. Ryhmäaktiviteetit kannustavat lapsia kertomaan omista kokemuksistaan ja omia mielipiteitään, jolloin he kokevat, että heitä kuunnellaan ja tuetaan.
4. Luonne
Luonteeltaan vahvoilla lapsilla on taipumus tuntea oma arvonsa ja olla itsevarmoja. Tämä tietoisuus ruokkii suoraan sinnikkyyttä, sillä lapset ymmärtävät, mitä valintoja heidän on tehtävä eri tilanteissa, sekä sen, että he kykenevät tekemään valintoja, jotka ovat heidän oikeudentuntonsa mukaisia.
Luonnetta vahvistavat aktiviteetit voivat tukea itsetuntoa, empatiaa ja jopa auttaa lasta tuntemaan oman arvonsa. Tällaisiin aktiviteetteihin voi kuulua esimerkiksi uusiin kiinnostuksenkohteisiin ja kokemuksiin tutustuminen tai aktiviteettien ottaminen mukaan päivittäisiin rutiineihin.
5. Osallistuminen
Jos lapsi tuntee voivansa kantaa kortensa kekoon häntä ympäröivän maailman hyväksi, hän oppii hyväntahtoisuuden voiman ja tuntee itsensä tarpeelliseksi. Lapsi, joka osallistuu, ymmärtää myös toimiensa vaikutukset, mikä kehittää hänen kyvykkyyttään, yhteyden tunnetta ja luonnettaan.
Tämän oppimisen tukemiseksi voit näyttää lapselle, miten hän voi antaa aikaansa ja huomiotaan muille. Voit myös etsiä ja luoda lapselle tilaisuuksia, joissa hän voi osallistua, vaikkapa auttamalla sinua säännöllisesti jossain tietyssä asiassa. Tällainen sinnikäs tehtävä opettaa lasta arvostamaan muita ja osallistumaan enemmän.
6. Selviytyminen
Selviytymistaidot ovat elintärkeitä lapsen sinnikkyyden tukemisessa. Selviytymistaidot, kuten stressin lievittäminen ja sosiaaliset taidot, auttavat lasta valmistautumaan elämässä kohtaamistaan haasteista selviytymiseen.
Voit auttaa lasta selviytymään näyttämällä positiivisia selviytymisstrategioita, jotta he näkevät ne käytännössä. Voit myös luoda avoimen ympäristön, joka tukee puhumista ja kertomista turvallisessa tilassa.
7. Hallinta
Kun lapset huomaavat, että he voivat hallita omia reaktioitaan ja valintojaan, he todennäköisesti tietävät, miten vaikeita päätöksiä tehdään. Tämä hallinnan tunne tukee lasta, kun hän toipuu haastavista tilanteista.
Voit auttaa lasta tuntemaan olevansa tilanteen herra antamalla hänen tehdä itse pieniä päätöksiä. Kyse voi olla jostain niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin
pelin tai aterian valitsemisesta.
Voit myös opettaa lasta ymmärtämään, miten toimista ja valinnoista aiheutuu seurauksia. Tämä auttaa lasta näkemään, miten hänen oma käytöksensä vaikuttaa hänen omaan tulevaisuuteensa – ja muiden tulevaisuuteen.
Sinnikkyysaktiviteetteja lapsille: Lasten sinnikkyyden kehittäminen